Monipuolinen Lyyra-kortteli valmistuu vaiheittain Helsingin Kallioon. Hanke on monella tapaa Sitowisen suunnittelijoiden taidonnäyte.
Helsingin Kallioon valmistuvan Lyyra -korttelin ensimmäinen osa otettiin käyttöön alkuvuonna 2023, ja toinen saavuttaa harjakorkeuden huhtikuussa.
Toisen linjan ja Siltasaarenkadun väliin valmistunut toimistorakennus on jo lähes täyteen vuokrattu. Suurin vuokralainen on teknologiayritys IBM, joka avaa uuden pääkonttorinsa Lyyraan kevään aikana. Lisäksi tiloissa toimivat muun muassa päivittäistavarakauppa ja rekrytointipalveluyritys Duunitori.
Toisessa vaiheessa Siltasaarenkadun toiselle puolelle tulevaan rakennukseen valmistuu vuokra-asuntoja, hotelli ja ravintoloita. Korttelissa on kaikkiaan noin 20 000 kerrosneliötä. Rakennuttajana on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva.
Hanke on edellyttänyt tarkkuutta ja hyvää yhteistyötä suunnittelutiimien kanssa.
Ilkka Venho, Haahtela-rakennuttaminen Oy
Hanke on monella tapaa poikkeuksellinen: Lyyra on käytön osalta täysin hiilineutraali, ja sen tiloille haetaan kansainvälisen ympäristöluokitusjärjestelmä LEED:in korkeinta Platinum-sertifikaattia.
Lyyra on ollut erityinen myös suunnittelukohteena. Kortteli nousee keskelle tiiviisti rakennettua Kallion kaupunginosaa, Hakaniemen metroaseman ja metrotunnelin päälle. Korttelin tieltä purettiin pois Kallion vanhat virastotalot.
– Hanke on edellyttänyt tarkkuutta ja hyvää yhteistyötä suunnittelutiimien kanssa. Etenkin pohja- ja kalliorakentamisen osalta vaadittiin paljon työmaan aikaista suunnittelua, Lyyra-hankkeen vastaava työnjohtaja Ilkka Venho kertoo.
Venho edustaa Haahtela-rakennuttaminen Oy:tä, joka toimii hankkeen päätoteuttajana.
Sitowisen kädenjälki hankkeessa on käyttäjälle sekä näkymätöntä että hyvinkin näkyvää: Sitowise vastasi hankkeen vaativasta pohja- ja kalliorakennesuunnittelusta, ja nyt meneillään on Lyyran pihasuunnittelun viimeistelyvaihe. Myös liikennejärjestelyjen suunnittelu on ollut Sitowisen vastuulla.
Kalliorakennesuunnittelusta vastannut Sitowisen projektipäällikkö Ulla Sipola kuvailee hanketta haastavaksi, monimutkaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Sipolalla on 20 vuoden kokemus kalliorakennesuunnittelusta ja vaativista louhintakohteista.
– Iso avolouhintakohde ja rakennuskaivanto metroaseman päällä ja rakennusten vieressä. Suurin haaste olivat työn aikaiset muutokset, Sipola kertoo.
Kallion laatua tutkittiin etukäteen, ja simulaation avulla selvitettiin, miten kallio käyttäytyy, kun sitä aletaan louhia. Työ edellytti huolellista perehtymistä naapuritonttien rakennuksiin ja piharakenteisiin.
– Lisäksi tehtiin historiaselvitystä 1970-luvulta alkaen, jolloin Hakaniemen metroa rakennettiin. Käytiin läpi vanhoja valokuvia ja muuta aineistoa. Se oli melkoista salapoliisityötä, Sipola kuvailee.
Työn aikana seurattiin mittalaitteiden avulla, etteivät viereiset rakennukset siirry louhinnan takia. Tarvittaessa kalliota lujitettiin ja tiivistettiin tonttien rajoilla.
Kalliosta voi paljastua louhittaessa heikkousvyöhykkeitä ja vettä johtavia vyöhykkeitä. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä louhintaurakoitsijan kanssa.
Ulla Sipola, Sitowise
Tontilta louhittiin kaikkiaan noin 20 000 kuutiometriä kalliota, jotta korttelin tekniset tilat saadaan maan alle. Korttelin alimmat tilat – muun muassa ruokakauppa ja ravintolamaailma – ovat Hakaniemen metroaseman lippuhallin tasolla. Maan alle sijoitetaan esimerkiksi hotellin ilmanvaihtokonehuone.
Louhe uusiokäytettiin osin muilla työmailla, esimerkiksi Kalasataman laajennuksen maatäytössä. Osa louheesta rammeroitiin Lyyra-hankkeen tontilla pienempään raekokoon ja käytettiin raakatäyttömateriaalina paikan päällä.
– Kun louhe rammeroitiin hevosen pään kokoisiksi rakeiksi ja jätettiin monttuun, sillä säästettiin useamman sadan kuorma-autollisen verran työmaaliikennettä, Venho kertoo.
Pohjarakennesuunnittelu oli hankkeessa isossa roolissa kaivannon tuentojen suunnittelussa. Etenkin tonttia reunustavien naapuripihojen tuenta oli haastava tehtävä, kertoo Sitowisen pohjarakennesuunnittelija Petteri Kronqvist.
– Pihojen osalta oli huonosti tietoa siitä, miten naapurirakennusten pihat on perustettu. Tonttirajan rakenteista saatiin lisää tietoa osittain vasta purkuvaiheessa, mikä edellytti nopeaa reagointia, Kronqvist kertoo.
Naapuripihat tuettiin porapaalu-settiseinän avulla. Tukiseinä koostui porapaaluista ja niiden väliin hitsattavista teräslevyistä.
Käytäntö toimi hyvin, sen ansiosta ongelmia voitiin ratkoa etukäteen.
Ulla Sipola, Sitowise
Helppo rasti hanke ei ollut myöskään liikennesuunnittelun kannalta, sillä ahdasta tonttia ympäröivät vilkasliikenteiset kadut ja metroasema oli käytössä koko hankkeen ajan. Lisäksi raitiovaunut ajoivat väliaikaisesti Porthaninkatua Hämeentien remontin takia.
Toinen metroaseman sisäänkäynneistä jouduttiin sulkemaan purku- ja rakennustöiden ajaksi. Myös yksi ratikkapysäkki jouduttiin poistamaan käytöstä.
– Loppujen lopuksi yllätys oli, miten vähän yllätyksiä tapahtui toteutusvaiheessa. Kansalaisiltakaan ei tullut juuri palautetta suunnittelijoille asti, mikä kertoo yleensä siitä, että hanke hoidettiin hyvin, Sitowisen liikennesuunnittelija Esa Hartman kertoo.
Vaativa hanke toteutui kaiken kaikkiaan ilman suuria yllätyksiä, sanoo Ulla Sipola. Hän korostaa jokaviikkoisten työmaapalaverien tärkeyttä: ”työmaatorstait” olivat tapaamisia, joissa olivat mukana suunnittelijat, urakoitsijat sekä hankkeen päätoteuttaja.
– Käytäntö toimi hyvin, sen ansiosta ongelmia voitiin ratkoa etukäteen. Viestintä osapuolten välillä oli mutkatonta, Sipola kertoo.
Samanlainen kokemus on Ilkka Venholla. Hän kiittelee Sitowisen suunnittelutiimiä ratkaisuhakuisesta ja nopeasta toiminnasta hankkeen eri vaiheissa.
– Kun haasteita tuli, niihin reagoitiin välittömästi. Heidän kanssaan on kiva tehdä töitä.
Kallio-, pohjarakenne- ja liikennesuunnittelun osalta Sitowisen työ hankkeessa on tehty. Sen sijaan pihasuunnittelu jatkuu vielä.
Lyyran korttelialueella ei ole lainkaan maanvaraista pihaa. Lyyran taskumaiset, pienipiirteiset piha-alueet sijaitsevat rakennusten katoilla 3. ja 7. kerroksessa, minkä vuoksi pihatyöt päästään tekemään vasta viimeisenä, rakennuksen valmistumisen loppumetreillä.
Lyyran pihasuunnittelusta vastaa Sitowisen vanhempi suunnittelija, maisema-arkkitehti ja ympäristötaiteilija Suvi Saastamoinen.
Pihakansi rakentuu viimeisenä ja tulee olemaan kaupunkilaisille hyvinkin näkyvä osa korttelia.
Suvi Saastamoinen, Sitowise
Hänen mukaansa kansipihojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisen kasvillisuuden kasvuolosuhteiden takaamiseen, riittäviin kasvualustoihin ja kestäviin lajivalintoihin. Niiden ideana on myös tarjota rakennusten käyttäjille tauko-, oleskelu- ja tapahtumatilaa ja pehmentää rakennusten arkkitehtuuria.
– Pihoille istutetaan myös pienikokoisia puita perenna- ja pensaskasvillisuuden lisäksi. Myös pihojen hulevesien viivyttämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, Saastamoinen kertoo.
Viimeinenkin kivi ja taimi on määrä saada paikoilleen viimeistään ensi vuonna. Koko Lyyra-kortteli valmistuu vuoden 2024 alkupuolella, jolloin myös hotelli- ja asuinrakennus otetaan käyttöön.
Kuva: Arco